Palosuojattujen läppäventtiilien opas

Palosuojatut läppäventtiilit ovat hyvin yleisiä rakennusten palonsammutusjärjestelmissä.

Niitä käytetään pääasiassa veden virtauksen säätelyyn. Ne avautuvat ja sulkeutuvat nopeasti. Ne ovat kompakteja ja helppoja asentaa.

Läppäventtiilit tarvitsevat paljon vähemmän käyttövoimaa verrattuna sulkuventtiileihin tai istukkaventtiileihin. Tämä tekee niistä erityisen sopivia suurihalkaisijaisille putkistoille.
Niitä löytyy usein sisätilojen palopostijärjestelmien, automaattisten sprinklerijärjestelmien, palopumppujen ulostulojen, vyöhykkeellisten vesihuoltojärjestelmien ja ulkoisten paloputkien pääputkista.
Niitä on kaikkialla palojärjestelmissä. Tästä syystä niitä pidetään usein itsestäänselvyyksinä.

1. Mikä tekee läppäventtiilistä "palosuojausluokan"?

1.1 Palosuojattavan läppäventtiilin määritelmä.

Palosuojattuja läppäventtiilejä kutsutaan yleensä palosignaaliläppäventtiileiksi tai erillisiksi paloventtiileiksi.

Palosuojattua läppäventtiiliä ei määritellä sen ulkonäön tai nimen perusteella.
Se viittaa läppäventtiiliin, joka soveltuu käytettäväksi palonsammutusjärjestelmissä. Sitä käytetään pääasiassa veden virtauksen säätämiseen paloposti- tai sprinkleriputkistoissa.

Tärkein ero tavalliseen läppäventtiiliin on tämä:
Se voi lähettää reaaliaikaisia ​​avaus- tai sulkemissignaaleja palokeskukseen.

Lisäksi palosuojatun läppäventtiilin on toimittava luotettavasti äärimmäisissä palojärjestelmän olosuhteissa, mukaan lukien:

*Pitkäaikainen staattinen paine
*Äkillinen paineen nousu palopumpun käynnistyessä
*Vesivasara venttiilin käytön tai järjestelmän kytkennän aikana
*Luotettava toiminta hätätilanteissa

1.2 Miksi läppäventtiilejä käytetään palojärjestelmissä?

90 asteen toiminta nopeaa reagointia varten
Alhainen läppävastus ja hallittu painehäviö
Taloudellisempi kuin sulkuventtiilit suurille kokoluokille

2. Yleisimmät palosuojattujen läppäventtiilien tyypit ja materiaalit

Useimmat palosuojatut läppäventtiilit ovat uritettuja tai laipallisia.
Ne on varustettu asentosignaaleilla. Auki- ja kiinniolotiedot voidaan lähettää palovalvontakeskukseen.

2.1 Yhteystyypit

2.1.1 Uritettu läppäventtiili

Putkien päihin leikataan urat ja ne yhdistetään liittimillä.
Asennus on nopeaa eikä hitsausta tarvita.
Uratyyppinen läppäventtiilisopii uudisrakennuksiin ja saneerauskohteisiin.
Yli 80 % palojärjestelmistä käyttää tätä tyyppiä.

2.1.2 Kiekkojen läppäventtiili

Thekiekkotyyppinen venttiiliRungossa ei ole laippoja ja se on kiinnitetty suoraan kahden putken laippojen väliin.

Se on pienin ja kevyin, mutta vaatii tarkan kohdistuksen asennuksen aikana.

2.1.3 Laipallinen läppäventtiili

Molemmissa päissä on laipat ja ne on kiinnitetty pulteilla.
Tiivistys on luotettavaa ja huolto on kätevää.
Tätä tyyppiä käytetään usein korkeampiin paineisiin tai suurempiin putkistoihin.

2.2 Tiivistystyypit

2.2.1 Pehmeätiivisteinen läppäventtiili

Käytetään kumitiivistettä. Tiukka sulkutoiminto.
Sopii puhtaalle vedelle normaalissa lämpötilassa.

2.2.2 Metallitiivisteinen läppäventtiili

Metalli-metallitiivistys. Parempi korkeammille paineille.
Sopii vedelle, joka saattaa sisältää epäpuhtauksia.

Materiaalien osalta venttiilin runko on yleensä pallografiittivalurautaa, jossa on epoksipinnoite korroosiosuojauksen takaamiseksi.
Levy on nikkelipinnoitettua pallografiittivalurautaa tai ruostumatonta terästä.
Varsi on ruostumatonta terästä.

Sammutusvesi pysyy usein paikallaan pitkiä aikoja. Korroosioriski on suuri.
Nämä materiaalit on valittu pitkän käyttöiän takaamiseksi.

3. Palontorjuntajärjestelmien pääpaineluokat

3.1 Teoreettinen ruiskutuskorkeus paineen alaisena

Useimmissa paloprojekteissa PN16 on oletuspaineluokka.

Kiinalaisen standardin GB 50974 – Palovesihuolto- ja palopostijärjestelmien suunnittelua koskevan koodin – mukaan sisäpalojärjestelmien käyttöpaine on yleensä 1,0 MPa:n ja 1,6 MPa:n välillä.

Korkeissa rakennuksissa tai suurissa tiloissa paine voi olla korkeampi.
PN16 kattaa kuitenkin jo useimmat normaalit rakennukset.

Monet kysyvät, kuinka korkealle vesi voi suihkuta tällä paineella.
Esimerkkinä paloletkun suuttimesta vesi voi teoriassa nousta noin 163 metrin korkeuteen PN16-paineessa.

Tämä arvo lasketaan kaavalla:

h = P / (ρ × g)

Jossa:
P = 1,6 × 10⁶ Pa
ρ (veden tiheys) ≈ 1000 kg/m³
g ≈ 9,81 m/s²

Laskettu tulos:
korkeus ≈ 163 m

Todellisissa olosuhteissa suuttimen vastus, ilman kitka ja putkihäviöt pienentävät korkeutta.
Todellinen ruiskutuskorkeus on yleensä 140–150 metriä.
Tämä riittää useimpiin rakennuksiin, kuten korkeisiin asuintaloihin ja ostoskeskuksiin.

3.2 Todellinen ruiskutuskorkeus käytännössä

Palojärjestelmissä paine ei ole teoreettinen.
Se liittyy suoraan rakennuksen korkeuteen.

Kun on otettu huomioon putkihäviöt, turvamarginaalit ja pumpun käynnistyksen ja pysäytyksen aiheuttamat paineenvaihtelut, seuraavat arvot hyväksytään yleisesti:

Tästä johtuen PN16:sta tulee turvallisin ja kustannustehokkain valinta.

3.3 Yleisiä paineluokituksia paloprojekteissa

Sisäpalopostijärjestelmät → PN16
Automaattiset sprinklerijärjestelmät → PN16
Ulkona käytettävät paloputkistot → PN16 tai korkeampi
Palopumppujen poistolinjat → PN20 / PN25 joissakin projekteissa

Jos paineluokitus on alle PN16,
Järjestelmältä ei välttämättä löydy riittävästi turvamarginaalia hätätilanteissa.